Himmeli joulu 2022 julen

Laulu avaa sydämet

Kokoonnumme jälleen laulamaan perinteisiä joululauluja. Laulu avaa suumme, nielumme ja varsinkin sydämemme. Laulamme ulos kaipauksemme. Meidän ääntämme kuunnellaan.

kauneimmat joululaulut antavat meille ruotsinsuomalaisille selkeän paikan Ruotsin kirkossa. Meitä tarvitaan ja laulua tarvitaan. Lauluperinteemme antaa meille ja kirkolle identiteetin.

laulamme jeesus-lapsen syntymästä, siitä että Jumala on tullut ihmiseksi. Liitymme suuren maailmanlaajuisen kirkon lauluun, kun oma laulumme kaikuu korkealle kirkoissa ja seurakuntakodeissa: ”Enkelit ensin paimenille lauloi, sielusta sieluun sen kaiku soi: Kunnia Herran, maassa nyt rauha, kun Jeesus meille armon toi.” (Rvk 297:3)

Sången öppnar hjärtat

Nu samlas vi åter för att sjunga tradi tionella julsånger. Sången öppnar vår mun, vår strupe och inte minst vårt hjärta. Vi sjunger ut vår längtan. Vi blir en röst att lyssna till.

de vackraste julsångerna ger oss sverigefinnar en tydlig plats i Svenska kyrkan. Vi behövs och sången behövs. Vår sångtradition ger oss och kyrkan identitet.

och vi sjunger om Jesusbarnets födelse, nämligen att Gud har blivit människa. Vi blir en tydlig del av den stora världsvida kyrkan, när sången ljuder högt från kyrkor och församlingssalar: “Änglar den sjöngo först för markens herdar. Skönt från själ till själ det ljöd: Människa, gläd dig, Frälsarn är kommen, frid över jorden Herren bjöd. (Sv Ps 297:3)

toimitus/redaktion himmeli

Nyt jouluvalot syttyvät

Adventin ja joulun aikaan voit sytyttää kynttilän ja kirjoittaa rukouksen Rukousnetin tähtitaivaalle. Voit kirjoittaa rukouksen suomeksi ja lähettää sen haluamaasi kirkkoon: be.svenskakyrkan.se

Nu tändas tusen juleljus

Under advent och jul kan du tända ett ljus som syns direkt på Bönewebbens stjärnhimmel: be.svenskakyrkan.se

Vielä ehdit kuunnella

Joulukalenterin laulut soivat verkossa joulupäivään saakka. Tule mukaan kuuntelemaan ja laulamaan! svenskakyrkan.se/ kauneimmatjoululaulut

De vackraste julsångerna på finska och delvis på svenska hittar du på svenskakyrkan.se/ kauneimmatjoululaulut

Käytämme ruutukoodeja

Skannaa ruutukoodi puhelimellasi tai tabletillasi. Näin pääset verkkosivulle, joka on liitetty artikkeliin.

foto: gustaf hellsing /ikon

Kyrkguiden-sovellus

Kyrkguiden opastaa seurakuntaan.

Kyrkguiden

Appen Kyrkguiden visar vägen till församlingen.

Vi använder QR-koder

Skanna QR-koden med din mobil eller surfplatta, så kommer du till den webbsida som är kopplad till artikeln.

Ruotsin kirkon ruotsinsuomalainen julkaisu / ges ut av Svenska kyrkan toimituskunta/redaktionsråd: Jonatan Edlund, Anna Hellström, Eeva-Liisa Kettunen, Anna Toivonen taitto/grafisk form: New Normal kansikuva/foto omslag: Albin Hillert/Ikon

Joulureseptejä Julrecept

Porkkanalaatikko Morotslåda

1,5 kg porkkanoita/morötter 5 dl vettä/vatten 1 tl/tsk suolaa/salt 1,5 dl puuroriisiä/grötris 3 dl kuohukermaa/vispgrädde 2 dl täysmaitoa/mjölk 3 % 1-2 kananmunaa/ägg 0,5 tl suolaa/salt 0,5 dl siirappia/sirap ¼ tl/tsk muskottipähkinää/muskot ¼ tl/tsk jauhettua valkopippuria/mald vitpeppar 1 tl/tsk fariinisokeria/farinsocker

Valmista näin:

1. Keitä kuoritut, paloitellut porkkanat puolikypsiksi suolalla maustetussa vedessä siten, että vesimäärä juuri ja juuri peittää porkkanat. Ota keitinvesi talteen ja pane riisit siihen kiehumaan.

2. Soseuta sillä välin porkkanat. Lisää soseeseen kerma, maito, muna sekä mausteet. Kun riisit ovat kypsiä, yhdistä ne muihin aineksiin. Tarkista suolan määrä.

3. Kaada seos n. 2 l:n vetoiseen, hyvin voideltuun vuokaan. Ripottele pinnalle korppujauhoja.

4. Paista 175 asteessa 45 min.

Gör så här:

1. Skala morötterna och klyv dem i bitar. Koka dem mjuka i vatten som nätt och jämt täcker morötterna. Lägg till salt. Kasta inte kokvattnet utan lägg i riset.

2. Kör morötterna med stavmixer eller mosa sönder. Lägg i grädde, mjölk och ägg. Krydda. När riset kokat färdigt bland morotsmos med riset. Smaka av salt.

3. Häll blandningen i en form som du smort med smör. Strö över lite ströbröd.

4. Grädda i ugnen 175 grader i 45 minuter.

Maija-Liisa Tamfalk, Anja Timonen ja Liisa Kalliomäki leipovat jouluksi. Maija-Liisa Tamfalk, Anja Timonen och Liisa Kalliomäki julbakar.

Joulutortut Finska julstjärnor

250 g voita/smör

4,5 dl vehnäjauhoja/vetemjöl 1,5 dl vettä/vatten

Valmista näin:

1. Nypi rasva ja jauhot kulhossa. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi.

2. Kaulitse taikina jauhotetulla pöydällä n. 1 cm paksuiseksi. Taita taikina kolmin kerroin, käännä pituussuuntaan ja kaulitse uudestaan. Toista vielä pari kertaa.

3. Anna taikinan kovettua jääkaapissa muutama tunti.

4. Leikkaa terävällä veitsellä tai taikinapyörällä jokaisen neliön, 8x8 cm, kulmiin vinot viillot keskustaa kohti. Lusikoi nokare luumumarmeladia tortun keskelle. Muotoile tähtitortuiksi.

5. Voitele tortut munalla. Paista 225 asteessa uunin alaosassa noin 15 minuuttia.

Gör så här:

1. Nyp ihop smör och mjöl. Lägg till vatten och blanda ihop till en slät deg.

2. Kavla deg på mjölat bord, ca 1 cm tjocklek. Vik ihop degen tre gånger, vänd och kavla igen.

3. Låt degen vila i kylskåpet några timmar.

4. Skär med kniv rutor, 8x8 cm, och skär sedan skåror i varje hörn, halvvägs mot mitten. Lägg en liten klick plommonmarmelad i mitten. Forma till ”stjärnor”.

5. Pensla stjärnorna med ägg, grädda i 225 grader i nedre delen av ugnen ca 15 minuter.

reseptit/recept: maija-liisa tamfalk, karlskoga

Kynttilöistä, joulutähdistä, kuusista ja joulupuurosta, niistä aito joulu on tehty. Mutta miksi joulutähdestä tuli joulukukka ja keksikö Martti Luther joulukuusen? Joulupuuroa rakastava pappi ja Helsingin yliopiston dosentti Esko M. Laine kertoo jouluperinteiden historiasta.

Joulutähtien kiehtova historia

Tähti joulun sanoman symbolina on pysynyt, vaikka se liittyykin loppiaiseen.

Esko M. Laineen mukaan loppiainen on idän kirkoissa joulua suurempi juhla.

–Tähti ei ollut alun perin joulun symboli, vaan epifanian eli loppiaisen, jota Ruotsissa vietetään nimellä trettondagen. Kyse on siis tähdestä, joka johti tietäjät Jeesus-lapsen luokse. Kirkkovuodessa tämä on loppiaisen teksti, kirkkohistorian dosentti ja pastori Esko M. Laine kertoo.

Jouluisten tapojen historiaan perehtynyt Laine tunnustautuu joulupuuron ystäväksi siinä määrin, että syö riisipuuroa kesät talvet. Silti jouluaaton kanelintuoksuinen joulupuuro on ehdoton osa jouluaaton viettoa.

– Tärkein jouluperinteeni on kuitenkin jouluyön messu.

Tähti on tärkeä Ukrainassa Esko M. Laine tuo ukrainalaisen näkökulman joulun viettoon nyt, kun sota on ajanut heitä pakolaisiksi eri puolille Eurooppaa. Pääosa heistä on ortodokseja.

– Idän kirkoissa joulua ei ole vietetty niin isosti kuin meillä lännessä. Joulu on läntinen juhla.

– Tämä näkyy ukrainalaisessa joulunvietossa siten, että Ukrainassa joulupaasto kestää jouluaattoon asti, kunnes näkyy se kirkas tähti. Ukrainassa lapset menevät ulos katsomaan joulun tähteä odottaessaan jouluateriaa. Kun se näkyy, joulu voi alkaa, Laine kertoo.

”Tähti ei ollut alun perin joulun symboli.”

Näin loppiaisen symboli on sielläkin liitetty jouluun ja ortodoksisissa kirkoissa joulu on saanut suuremman sijan lännen vaikutuksesta.

Adventtitähti Saksassa

Luterilaisessa kirkossa jouluaaton messu eli enkelten messu loppuu kohtaan, jossa kerrotaan enkelien viestistä: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa”. Joulupäivänä on vuorossa paimenten messu, johon kuuluu jouluevankeliumin loppuosa. Vasta loppiaisena päästään itse tähteen.

Saksassa yleinen tähtiperinne on Herrnhutin 25-sakarainen adventtitähti. Se askarreltiin alun perin paperista tai kartongista. Pyramidin muotoisten osien kautta herrnhutilaisten kouluissa opeteltiin geometriaa. 1700-luvulla syntynyt herrnhutilaisten herätysliike on vaalinut perinnettä ja valaistuja tähtiä valmistetaan vuosittain satojatuhansia.

– Herrnhutin tähti on himmeämpi adventin tähti. Se on toivon ja odotuksen tähti, Laine tietää.

”Pidän ajatuksesta. Himmeämmät joulutähdet kertovat, että olemme vasta matkalla jouluun.”

– Pidän ajatuksesta. Himmeämmät joulutähdet kertovat, että olemme vasta matkalla jouluun.

Joulutähti ruukussa Nuorimpia tulokkaita joulukukkien joukossa on joulutähti eli tähtilatva. Se yleistyi Suomessa vasta 1960-luvulla, kun se Yhdysvalloissa oli suosituin joulukukka vuosikymmeniä aikaisemmin. Sen oli tuonut Yhdysvaltoihin Meksikosta suurlähettiläs Joel R. Poinsetti 1829.

Meksikoon lähti 1519 espanjalaisten valloittajien mukana myös lähetyssaarnaajia. Uuteen maailmaan tulleet fransiskaanit kiinnostuivat heille uudesta kasvista, joka hohti punaisena juuri joulun aikaan. Kun sen terälehdet olivat tähden muotoisia, ajatus kasvin ja Betlehemin tähden välillä syntyi.

Joulupuu ja kynttilät Reformaattori Martti Lutherin (1483–1546) on joskus väitetty ”keksineen” joulukuusen. Se johtuu maalauksesta, jossa Lutherin perhe viettää idyllistä joulua kynttilöiden valaiseman kuusen edessä. Tarinan mukaan Luther olisi tuonut kotiinsa kuusen jouluyönä vuonna 1536 ja koristellut sen kynttilöin.

Tutkijoiden mukaan kuuset olivat melko yleisiä Saksassa 1500-luvulla, joten Lutherin keksintö joulukuusi

äärellä.”

ei ole. Mainintoja joulupuusta on jo 1400-luvun alusta. Sen sijaan laajalle levinnyt painettu kuva Lutherin perheestä kasvatti joulukuusen suosiota luterilaisessa kirkossa.

Ukrainalaisen kansantieteilijän tutkimuksen mukaan joulukuusi on tullut Ukrainaan vuonna 1795. Silloin se alkoi levitä itään ja Venäjällä se mainitaan ensimmäisen kerran 1817.

Tiernapoikien perinne

Oulussa Suomessa tiernapoikien perinne syntyi 1800-luvun lopulla Oulun seudulla. Sen esikuvana on Saksassa vietetty kolmen kuninkaan juhla. Loppiaiseen liittyvää joulukuvaelmaa esitetään yhä ympäri Suomen.

– Siinä on vanha ajatus, että Kristuksen syntymä ei ollut juhlan kohde, vaan kansojen kohtaaminen seimen äärellä. Kun tietäjät tunnustivat Kristuksen kuninkuuden, sanoma hänestä alkoi levitä ja tätä juhlittiin 300-luvulle asti, kunnes joulu päihitti epifanian eli loppiaisen, Esko M. Laine summaa.

”... Kristuksen syntymä ei ollut juhlan kohde, vaan kansojen kohtaaminen seimen

Julstjärnornas fascinerande historia

Levande ljus, julstjärnor, granen och julgröten, det är julen gjord av. Men hur blev julstjärnan en julblomma? Var det Martin Luther som uppfann julgranen? Kyrkohistorikern och pastorn Esko M. Laine från Helsingfors berättar om våra jultraditioner och en speciell stjärna.

Stjärnan som symbol för julens budskap har stått sig trots att den egentligen syftar till trettondagen.

– Stjärnan var inte från början en symbol för julen utan den hör till epifanian, trettondagen. Det är alltså stjärnan som ledde de vise männen till Jesusbarnet. I kyrkoåret är detta en text som läses trettondedag jul, säger Esko M. Laine som är docent i kyrkohistoria på Helsingfors universitet.

Som historiker har han forskat i jultraditionerna och är personligen så

”Stjärnan var inte från början en symbol för julen utan den hör till epifanian, trettondagen.”

förtjust i julgröten att han äter den året om. Ändå tycker han att den kanel doftande risgrynsgröten är speciellt högtidlig just på julafton.

– Den allra viktigasten jultraditionen för mig är dock julnattsmässan, säger han.

Stjärnan i Ukraina

Den här julen vill Laine blicka mot ukrainska jultraditioner nu när miljontals ukrainare tvingats fly till olika delar av Europa. De flesta av dem är ortodoxa kristna.

– I den östliga traditionen firar man inte jul så mycket som i väst. Julen är störst i väst.

– I det ukrainska julfirandet fastar man före jul ända tills man ser den ljusaste stjärnan. Till traditionen hör att man skickar ut barnen för att se om julens stjärna dykt upp medan man väntar på julmiddagen. När den syns kan julfirandet börja.

På detta sätt har trettondagens symbol kombinerats med julen och julfirandet har fått större plats i den ortodoxa kyrkan.

Adventstjärnan i Tyskland

Den lutherska mässan på julafton avslutas med änglarnas buskap: ”Ära i höjden åt Gud och på jorden fred åt dem han har utvalt.” På juldagen firas herdarnas mässa med julevangeliets sista del. Det är först på trettondagen som stjärnan hamnar i fokus.

I Tyskland lever traditionen med herrnhutsstjärnan som har 25 spetsar. Det är den första vitt spridda advents stjärnan från 1800-talet. Stjärnan är gjord av papper eller kartong. Den består av 17 fyrkantiga och 8 trekantiga spetsar som nitas ihop.

Herrnhutarna, som även verkade i västra Sverige, hade skolor i Tyskland där pojkar fick lära sig geometri genom att tillverka julstjärnor. Herrnhuts stjärnan tillverkas och sprids i dag i hundratusentals i olika färger och utföranden.

– Herrnhutsstjärnan har lite svagare ljus. Det är hoppets och förväntans stjärna, berättar Esko M. Laine.

– Jag gillar tanken med det lite svagare ljuset vars budskap är att vi fortfarande är på väg mot julen.

”Jag gillar tanken med det lite svagare ljuset vars bud skap är att vi fortfarande är på väg mot julen.”

Röd stjärna i kruka Av julblommorna är julstjärnan en sen tradition i Norden. I Finland blev den populär först på 1960-talet. I USA

introducerade ambassadören Joel R. Poinsett växten, som han importerade från Mexico 1829.

När spanjorerna erövrade Mexico 1519 kom också kristna missionärer dit. I den nya världen blev fransiskanerna nyfikna på en växt som lyste röd just vid jultid. När kronbladen dessutom var stjärnformade, fördes tankarna till Betlehemsstjärnan.

Så småningom spreds julstjärnan över hela Europa och blev den populäraste julblomman.

Luthers julgran

Det har hävdats att reformatorn Martin Luther (1483–1546) skulle vara upp hovsmannen till julgranen. Det kanske beror på en målning med familjen Luther samlad framför en gran med brinnande ljus. Enligt sägnen skulle Luther tagit in den julnatten 1536 och tänt ljus som dekoration.

Enligt forskare är detta en efter konstuktion eftersom julgranar var ganska populära i Tyskland på 1500talet. Det finns källor från tidigt 1400tal med hänvisning till julträd. Faktum är att det var den tryckta bilden av familjen Luther som bidrog till att öka julgranens popularitet på 1800-talet i de lutherska kyrkorna.

Till Ukraina kom julgranen 1795 enligt en folklivsforskare. Då började traditionen med julgranen sprida sig österut och omnämns i Ryssland första gången 1817.

Stjärngossarna från Uleåborg Stjärngossespel är en folklig dramati sering av julevangeliet. Den är knuten till berättelsen av de tre vise männen som följde stjärnan och hittade till Betlehem och nyfödde Jesus. Tradi tionen med stjärngossespel har rötter i tyska ”tre kungars fest” som firades på trettondagen.

I Finland startade stjärngossetradi tionen i Uleåborg i slutet av 1800-talet och traditionen är fortfarande levande. Stjärngossarna sjunger på julfester och tågar ibland från hus till hus.

– Det är en gammal tanke, att man inte firade Kristi födelsedag utan uppenbarelsen att Jesus var Guds son. Även de vise männen erkände den nye kungen. Detta firade man ända till 300-talet då julen tog över tretton dagsfirandet.

kaj aalto

Palveleva puhelin on sinua varten

Onko sinulla vaikeaa elämässä juuri nyt? Ahdistaako ihmissuhteet, suru, sairaus tai taloudellinen tilanne? Oletko yksinäinen?

Palvelevaan puhelimeen voit soittaa, voit keskustella chatissa tai lähettää nettikirjeen. Kaikissa kanavissa keskustelet luottamuksellisesti ja turvallisesti.

Puhuminen auttaa. www.svenskakyrkan.se/palvelevapuhelin

Sverigefinska telefonjouren är för dig

Har du svårt i livet just nu? Får du ångest av relationer, sorg, sjukdom eller ekonomiska problem? Känner du dig ensam?

Du kan ringa till Sverigefinska telefonjouren, chatta med oss eller skicka ett digitalt brev. I alla kanaler har du ett samtal i förtroende och trygghet.

Det hjälper att prata. www.svenskakyrkan.se/sverigefinskatelefonjouren-papu

Soita 020-26 25 00 joka ilta klo 21–23 Ring 020-26 25 00 varje kväll kl. 21–23

Chattaile torstaisin ja sunnuntaisin klo 18–20 Chatta torsdagar och söndagar kl. 18–20

Lähetä nettikirje vastaus 24 tunnin kuluessa Skriv digitalt brev svar inom 24 timmar

Rakkauskirje

Näin kerran näytelmän ”Rakkauskirje”. Siinä kerrottiin miehen ja naisen välisestä kirjeenvaihdosta. Se alkoi kutsusta syntymäpäiväjuhlaan. Sitten alkoi tulla kirjeitä ja viestejä, ei säännöllisesti, mutta yhteensä niitä kertyi suuri määrä ihmiselämän kuluessa. Kirjeet käsittelivät usein arkisia asioita, mutta myös vaikeita elämänvalintoja ja kysymyksiä siitä, kuka minä olen. Joskus kirjeet olivat vihaisia ja vakavia huudahduksia isoin kirjaimin. Sen jälkeen saattoi tulla lyhyempi tai pidempi hiljaisuus, mutta aina jompikumpi otti yhteyttä uudelleen. Vasta kun toinen kuoli, toinen ymmärsi: kaikki erilaiset pienet viestit olivatkin olleet rakkauskirjeitä. Suhde oli syntynyt kuin huomaamatta. Yksinkertaisissa ja aidoissa kirjoituksissa kasvoi rakkaus.

tuntuu pahalta ajatella, että joskus menee koko elämä ennen kuin osaa nähdä jonkin asian isommassa mittakaavassa. On niin helppoa mennä tilaisuuden ohitse. Olisin voinut sanoa tai kirjoittaa joitakin rivejä kertoakseni, kuinka joku ja jokin on minulle tärkeä. Mutta olen säästänyt sanojani ja niin tilaisuus on mennyt sitten ohitse.

raamattu on kuin kokoelma rakkauskirjeitä, joissa Jumala haluaa saada yhteyden meihin ihmisiin. Tietyt raamatunkappaleet kertovat myös monista erilaisista väärinymmärryksistä. Kaikki alkaa sillä, kuinka Jumala luo sanallansa maailman. Jouluevankeliumissa sana tulee lihaksi ja asettuu keskellemme, kun Jumala syntyy ihmiseksi.

pieni lapsi syntyy tallissa jossain kaukana ja pieni erikoinen perhe on syntynyt. Tämä lapsi liittyy koko maailmaan, mutta myös minuun. Kirkon hiljaisuudessa tai keittiöpöydän äärellä voin miettiä hetken - mikä on tärkeää ja mikä antaa minulle iloa? Joskus elämässä täytyy myös sanoa jotakin ääneen, tekstiviestikin voi merkitä paljon.

jouluevankeliumin sanat luetaan vuosi toisensa jälkeen. Rivien välistä me voimme kuulla ”... älä pelkää, olen nähnyt ja kuullut, tuon mukanani ilosanoman”.

pieni lapsi nukkuu seimessä sinun omassa sydämessäsi. Uskallatko luottaa siihen, että joku on ajatellut sinua? Enkelit laulavat ja taivaan kaikki tähdet loistavat ja odottavat vastaustasi.

Kärleksbrev

Jag såg en gång en teaterpjäs som hette ”Kärleksbrev”. Det handlade om brevväxling mellan en man och kvinna. Brevväxlingen började med en inbjudan till ett födelsedags kalas. Därefter började det komma brev och meddelanden, inte så regelbundet, men sammanlagt blev det ett stort antal brev under ett helt liv. Breven handlade mest om vardagliga ting, men också om svåra val i livet och om vem man själv är. Ibland blev det arga och allvarliga tillrop i bokstävernas form. Efteråt kunde det bli en kortare eller längre tystnad, men någon av dessa två tog till slut initiativ till en ny kontakt. Först efteråt när en av personerna hade dött insåg den andre att ja, alla dessa olika små meddelanden var ju kärleksbrev. Det hade obemärkt utvecklats till en relation. I enkla, äkta rader växte kärlek.

det gör lite ont när jag tänker att det ibland tar ett helt liv för att kunna se en hel bild med större perspektiv och det är så lätt att missa tillfället. Jag skulle ha kunnat säga eller skriva några rader för att berätta hur någon eller något är viktigt för mig, men det har hänt att jag har sparat på orden och att situationen har gått förbi.

bibeln är på sitt sätt en samling kärleksbrev där Gud vill få kontakt med oss människor, en del kapitel berättar också om många sorters missförstånd. Allting börjar med hur Gud skapar världen med sitt ord. I julevangeliet blir ordet till slut kött, tar boning bland oss när Gud blir en människa mitt ibland oss. ett litet barn föds i ett stall långt borta och en ovanlig familj blir till. Det här lilla barnet har med hela världen, men har också med mig att göra. I kyrkans stillhet eller vid vårt köksbord kan jag fundera en stund: vad är viktigt och vad ger mig glädje? Ibland behöver någonting också sägas högt i våra liv, och även ett litet sms kan betyda mycket.

julevangeliets ord läses år efter år. Mellan raderna kan vi höra: ”... var inte rädd, jag har sett och hört, jag kommer med glädjebud.”

där sover ett litet barn i krubban i ditt eget hjärta – ja, vågar du ta till dig att någon har tänkt på dig? Änglarna sjunger och hela himlen lyser av alla ljus och väntar på ditt gensvar.